Keltainen tiilitie vie Vartiovuorelle

*Yhteistyössä Turun Kesäteatterin kanssa

Vuonna 1900 julkaistu L. Frank Baumin teos Ihmemaa Oz on saanut  sukupolvet toisensa jälkeen haaveilemaan sateenkaaren tuolta puolen löytyvästä  satumaisesta Ihmemaasta. Kirjan pohjalta tehtiin Broadway-näytelmä jo vuonna 1902, mutta suuren yleisön tarina saavutti vuonna 1939. Tuolloin tarina julkaistiin Technicolor-värisenä elokuvana. Ja nyt näytelmä nähdään Turun Kesäteatterissa Tom Petäjän dramatisoimana ja ohjaamana. Tempaudu siis mukaan tanssin ja laulun pyörteisiin ja lähde Dorothyn  sekä ystävien matkassa kohti Ihmemaa Ozia!

Leijona, Dorothy, portinvartija, Variksenpelätti ja Peltinen Smaragdikaupungin portilla. Kuva Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Leijona, Dorothy, portinvartija, Variksenpelätti ja Peltinen Smaragdikaupungin portilla. Kuva Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri

Täytyy tunnustaa: ennen Taikuri Ozin ensi-iltaa minua jännitti. Ihmemaa Oz -elokuva oli yksi lapsuuteni katsotuimmista elokuvista, joten muuttaisiko näytelmä sen luomat muistot? Elokuvassa saippuakuplasta laskeutuva Pohjoisen Hyvä Noita Glinda oli huumaavan kaunis, hyvyyttä huokuva ja mystinen. Millaiseksi Glinda on tässä tehty? Entä keltainen tiilitie, kai se löytyy näytelmästä uudistuksista huolimatta? Kuinka paljon näytelmää on muokattu alkuperäisestä?

Dorothy saapuu Maiskiaisten keskelle Ihmemaahan. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy saapuu maiskiaisten keskelle Ihmemaahan. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy ja Variksenpelätti löytävät Peltisen. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy ja Variksenpelätti löytävät Peltisen. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri

Huoleni olivat turhia. Turun Kesäteatterissa Vartiovuorella tämä monille tuttu tarina on sovitettu uudelleen, kuitenkaan unohtamatta tarinan peruselementtejä ja hahmoja. Mukana menossa kohti mystistä Taikuri Ozia ja Smaragdikaupunkia on perinteinen seikkailijajoukko: Dorothy (Maiju-Riina Huttunen), Variksenpelätti (Elviira Kujala), Leijona (Samu Loijas) ja Peltinen (Thomas Dellinger). Kaksi noitaa, Lännen Ilkeä Noita (Lauri Ketonen) varisapureineen (Jarkko Kallionpää ja Markus Niemi) sekä Pohjoisen Hyvä Noita (Miia Wakonen) sekoittavat pakkaa tahoillaan, ja lopulta vastassa on itse Taikuri Oz (Markus Niemi). Näytelmän pääroolien esittäjien lisäksi lavalle nousee miltei parikymmentä nuorta ja lasta esimerkiksi maiskiaisina ja vihreän Smaragdikaupungin asukkaina.

Vaikka Taikuri Ozissa ei olekaan kimmeltäviä saippuakuplia, tiesin jo paljon ennen ensimmäisen näytöksen loppua, että tämä on yksi parhaista kesäteatterinäytelmistä, joita olen nähnyt. Eikä seurani ollut eri mieltä kanssani. Taidokkaasti Dorothy seurueineen johdattaa katsojat seuraamaan heidän matkaansa lumoutuneina. Muutoksia näytelmässä toki on, mutta uudistukset ovat raikkaita ja hauskoja. Myös huumoria riittää, kuten kesäteatterissa kuuluukin. Ja onneksi kesäisten näytelmien yleinen pieruhuumori  on varsin vähäistä, joskin se tuntuu vetoavan yleisöön täälläkin. Eikä rakkauttakaan ilman tässä näytelmässä jäädä!

Nimirooleissa olevat näyttelijät tuovat loistavasti esille hahmojensa luonteita ja toiveita. Kaikki suoritukset ovat hienoja, mutta Lännen Ilkeän Noidan roolisuoritus on erityinen! Näytelmässä Lauri Ketonen pääsee loistamaan miltei pääroolissa ja se hänelle suotakoon, suoritus on sen verran loistava. Mukana olleen esikoisen mielestä taasen Taikuri Oz on verraton, jonka vihreänä kiiltevä pää huvittaa vielä monta päivää esityksen jälkeen.

Dorothy, Variksenpelätti ja Peltinen tapaavat Leijonan. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy, Variksenpelätti ja Peltinen tapaavat Leijonan. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy ja Lännen Ilkeä Noita unikkopellolla. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri
Dorothy ja Lännen Ilkeä Noita unikkopellolla. Kuva: Mikko Vihervaara / Turun Kesäteatteri

Ja vaikka Vartiovuorella ei lennähdetä Ihmemaahan tutun melodian turvin, on Valtteri Lipastin musiikki yksi näytelmän kantavista voimista läpi seikkailun. Jopa niin paljon, että huomaan vielä viikko ensi-illan jälkeen laulavani Matkalaulua toistuvasti. Jos et ole vielä päässyt näytelmää näkemään, löytyy Turun Kesäteatterin sometileiltä maistiaisia näytelmästä ja sen musiikista!

Kopauta punaisia paljettikenkiäsi kolmesti vastakkain – pian olemme jo Ihmemaassa!

Turun Kesäteatteri Vartiovuorella, Vartiovuori, Turku. Esityksiä 11.8.2018 saakka. Suositus yli 3-vuotiaille.

Juhannuksen 2018 menovinkit Turun seudulle

Menovinkit juhannuksena 2018 Turkuun ja Varsinais-Suomeen

*Vuoden 2019 menovinkit voit lukea täältä: Juhannus 2019 – tärpit Turun seudulle.

Keskikesän juhla juhannus on taas täällä. Jos ei aio lähteä viettämään mittumaaria mökille maalaismaisemaan, on kaupunkijuhannuskin hyvä vaihtoehto. Turun seudulla juhlaa viettävän ei tarvitse jäädä grillin tai kirjan ääreen koko viikonlopuksi, vaan juhannuksena 2018 löytyy tapahtumaa moneen makuun!

Juhannustansseissa

Hyvin perinteinen tapa viettää juhannusta on lähteä juhannustansseihin. Juhannussaunasta tullessa niittykukka korvan taakse ja lavalle. Mutta minne?

  • Littoisten lavalla (Vanha Littoistentie 153, Kaarina) otetaan varaslähtö juhannukseen, kun juhannustansseja tanssitaan jo torstaina 21.6.2018 Antti Ahopellon & Etiketin tahdissa. Talkootyöllä pelastetun lavan ympäristö on kaunis. Vieressä on Littoistenjärvi, vastarannalla idyllinen Littoisten verkatehtaan alue.
  • Uittamon paviljongilla (Rykmentintie 29, Turku) tanssittavat juhannusaattona 22.6.2018 Kari Vepsä & Onnenmaa. Sunnuntaina 24.6.2018 luvassa on Johanna Debreczeni & Amorio. Nuoremmalle väelle tämä lava on ehkä tuttu Ilmiö-festivaalista. Sama paikka – täysin eri tyylilaji. Näkymät Rauvolanlahdelle ovat yhtä upeat!
  • Raisiossa Tanssilava Huvilinnussa (Linnuksentie 39, Raisio) soittavat juhannuspäivänä 23.6.2018 Leif Lindeman & Amore. Ennen illan tansseja pidetään kävelyjenkan tanssikurssi.
  • Toisenlaista jammailumusiikkia tarjoaa legendaarinen puutaloklubi Dynamo (Linnankatu 7, Turku). Dynamon juhannustaiat -illoissa kuullaan aattona 22.6.2018 DJ Kulmisjärveä ja DJ Boy Namedin settejä. Lauantaina 23.6. vuorossa ovat DJ Anttipiootti ja DJ Ionik. MM-futiskatsomoakin on tarjolla.

Ihastele juhannuskokkoa

Perinteisesti pahoja henkiä loitolla pitävät kokot sytytetään Turun seudulla juhannusaattona, tosin tänä vuonna säävarauksella.

  • Lähtisitkö kokolle Naantaliin? Naapurikaupungissa tanssitaan ensin Kuparivuoren kallioilla aattona 22.6.2018 klo 21 eteenpäin VG-Brassin rytmein. Noin klo 23 sytytetään kokko. Naantaliin pääsee Turusta esimerkiksi höyrylaiva S/S Ukkopekan kyydissä, mikäli tilaa on.
  • Ruissalon Kylpylän (Ruissalon puistotie 640, Turku) rannassa sytytetään kokko noin klo 21.30. Tarjolla on myös monenmoista muuta aktiviteettia juhannusvieraille, kuten kylpylässä polskimista.
  • Turun kaupungin ulkoilusaari Vepsässä Airistolla, pienen merimatkan päässä Turusta kokko syttyy klo 21. Saareen ja takaisin pääsee muun muassa vesibussilla Aurajoesta. Juhannuksen kunniaksi on ylimääräisiä vuoroja ja takaisin Turkuun pääsee juhannusyöksi.

Pikkuväen juhannus

Polvenkorkuisia ei Turun seudun juhannustarjonnassa ole unohdettu. Aivan erityisesti lasten makuun saattavat esimerkiksi olla juhannussalon koristelu ja pystytys tai tuttujen isonenäisten pörröhahmojen tapaaminen.

  • Seikkailupuiston (Kupittaankatu 2, Turku) juhannusjuhla torstaina 21.6.2018 klo 11–15 tuo erityisesti saaristossa nähdyn juhannussalon eli maistongin mukaan cityjuhannukseen. Päivän aluksi askarrellaan paperikukat, joilla yhdessä koristellaan juhannussalko. Lopuksi tietysti leikitään ja pystytetään salko.
  • Kylpylä Holiday Club Caribiassa (Kongressikuja 1, Turku) on tarjolla ohjelmaa koko perheelle 22.–23.6.2018 Allasosastolla ratkotaan uimatehtäviä ja piha-alueilla pelaillaan pihapelejä. Juhannusaattona alkaen klo 17 koristellaan ja pystytetään juhannussalko. Vanhempaakin väkeä saattaa kiinnostaa päästä savusaunaan.
  • Muumitaloa ei lukita öisin  – eikä Naantalin Muumimaailma (Kaivokatu 5, Naantali) hiljene edes juhannuksena. Muumien ystävien teemapuisto Kailon saaressa on avoinna koko juhannuksen torstaista 21.6.2018 sunnuntaihin 24.6. Mitenköhän Muumit viettävät juhannusta?
  • Kylpylä Caribian yhteydessä olevassa sisäaktiviteettipuisto SuperParkissa (Kongressikuja 1, Turku) pääsee purkamaan energiaa muun muassa trampoliinihyppyihin, foam-allaspulikointiin ja scoottailuun. SuperPark on avoinna koko juhannuksen.
  • Zoolandian (Eläintarhantie 51, Lieto as) puuhapuisto ja eläintarha toivottavat tervetulleeksi juhannuspäivänä 23.6.2018 ja sunnuntaina 24.6. Huvipuistolaitteet, muut aktiviteetit ja kotieläinpihan noin 50 eläintä tarjoavat tekemistä pikkuväelle tunniksi jos toiseksikin. Mahtavatko söpöyskilpailun voiton viedä alpakat, kanit vai minipossut?

Kirmaa kulttuurin pariin

Jos juhannuksena alkaa kulttuurihammas kolottaa, ei huolta. Vaikka monet museot ja taidegalleriat ovat ansaitulla juhannustauolla, pitää muutama paikka ovensa avoinna kulttuurin ystäville.

  • B-galleria (Aninkaistenkatu 5, Turku) on avoinna sekä juhannusaattona 22.6.2018 että sunnuntaina 24.6. Johanna Bruunin ja Ida Enegrenin vasta avattu näyttely OPEN-On Thai massage windows in Finland tarjoaa kurkistuksen tabuksikin sanottuihin thaihieromoihin. Projektitilassa on esillä Aku Aallon Faces 2 -näyttely.
  • Elävän historian museo Kuralan Kylämäki (Jaanintie 45, Turku) on idyllinen käyntikohde, vaikka rakennukset ja kahvila eivät olekaan avoinna. Ulkoilualueella pääsee aistimaan vanhan kunnon maalaistunnelman. Kesän ajan museoalueen niityillä asustelee myös nelijalkaisia. Antautuvatkohan pörröiset lampaat rapsuteltaviksi?
  • Merikeskus Forum Marinumiin (Linnankatu 72, Turku) pääsee tutustumaan merenkulun historiaan ja ihailemaan upeita museoituja veneitä ja laivoja sunnuntaina 24.6.2018 Kesän 2018 vaihtuvina näyttelyinä nähdään muun muassa Tuonnin turvaajat, viennin vartijat – Merivoimat yhteiskunnan turvana 100 v -näyttely Linnanpuomissa sekä Turun laivapäällikköyhdistys 150 vuotta -näyttely fregatti Suomen Joutsenella.
  • Naantalin museo (Mannerheiminkatu 21, Naantali) on avoinna lauantaina 23.6.2018 ja sunnuntaina 24.6. Kesän 2018 näyttelynä nähdään Minusta tulee isona -näyttely, joka esittelee kadonneita ammatteja.
  • Naantalin taidehuone (Mannerheiminkatu 5, Naantali) idyllisessä Naantalin vanhassakaupungissa on avoinna juhannuspäivänä 23.6.2018 Nähtävillä on Toni Alarannan ensimmäinen oma  näyttely Valkeaan verevään aamuun.
  • Nautelankosken museo (Nautelankoskentie 40, Lieto as) on avoinna juhannuspäivänä 23.6.2018 ja sunnuntaina 24.6. Nautelankosken kulttuurihistoriallinen alue on upea koskimaisema luontopolkuineen.

Kierros puutarhoihin

Keskikesän aikaan kukkaloisto on usein upeimmillaan. Vaikka tänä vuonna monen lajin kukinta on jo tainnut mennä, voisi viherpeukaloa tai kotipuutarhuria kiinnostaa puutarhavierailu.

  • Suomen kuuluisin puutarha taitaa olla Suomen Tasavallan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa (Kordelininkatu 1, Naantali). Juhannusaattona 22.6.2018  ja -päivänä 23.6. järjestetään puutarhaan opastettuja kierroksia suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kukkaloiston lisäksi puutarhassa on nähtävillä tänä kesänä Naisfiguureita-veistosnäyttely.
  • Jos juhannuksena vallitsee perinteinen juhannussää, voi helletunnelmaa hakea Ruissalosta. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Ruissalon puistotie 215, Turku) on avoinna sunnuntaina 24.6.2018 Trooppisen kasvikierroksen jälkeen voi istahtaa vaikkapa kahvikupposelle puutarhan kahvioon. Myös laaja ulkopuutarha on näkemisen arvoinen.

Hyvää juhannusta!

 

 

Lumoavat teatterinuket Brinkkalan galleriassa

Haluatteko kokea jotain elämyksellistä ja samalla kertaa ilmaista? Minulla on loistava vinkki! Nimittäin Brinkkalan galleriassa Vanhan Suurtorin kupeessa on esillä Nukkenäyttely. Näyttely on loistava pilkahdus siitä, millaista taidetta teatterinuket voivat olla.

Heini Maarasen nukkeja näytelmästä Hamlet (2017)
Heini Maarasen nuket Turun kaupunginteatterin ja Aura of Puppetsin näytelmästä Hamlet (2017)

Nukketeatteriammattilaisten verkoston Aura of Puppetsin kokoama Nukkenäyttely koostuu kahdesta huoneellisesta nukkeja, joista jokainen on saanut paistatella parrasvaloissa. Näyttelyssä esillä olevat teatterinuket on koottu kahdeksastatoista näytelmästä ja kaikki ovat Aura of Puppetsin jäsentaiteilijoiden tekemiä. Monet nukeista ovatkin minulle jo entuudestaan tuttuja nähdyista näytelmistä, mutta näin läheltä en ole yhtäkään niistä koskaan nähnyt.

Miksi sitten juuri tämä näyttely kannattaa nähdä? Yksinkertaisesti koska näyttely on upea! En tiedä mitä odotin, mutta heti näyttelytilaan saapuessani olin vaikuttunut. Teatterinuket luovat olemassaolollaan tilaan varsin taianomaisen tunnelman. Ne ovat niin eläviä ja samalla niin satumaisia, etten tiedä katsovatko ne minua vai minä niitä. Erityisen tunnelman luo myös se, että mikään niistä ei ole pelkkä koriste. Jokainen esillä oleva nukke on ollut osa teatteriesityksiä ja luotu liikkumaan. Muistan, miten inihmillisesti  keväällä näkemieni Rauhanneuvottelijan sekä Nooat – sillä hän oli herralle mieluinen -näytelmien nuket liikkuivat. Nyt ne  kuitenkin ovat pysähtyneet. Muisto antaa kuitenkin aavistuksen siitä, miten eläviä teatterinuket nukettajiensa käsissä voivat olla.

Laura Hallantien nukkeja näytelmästä Paleleva Elefantti ( 2015/2018)
Laura Hallantien nukkeja TEHDAS Teatterin näytelmästä Paleleva Elefantti (2015/2018)
Heini Maarasen nukkeja näytelmästä Romeo ja Julia
Osa Heini Maarasen nukeista TEHDAS TEatterin näytelmästä Romeo ja Julia (2015)

Näyttelyä kiertäessäni en voi kuin ihmetellä nukkejen monipuolisuutta ja niiden taidokkaita yksityiskohtia ääneen. Juuri yksityiskohdat tekevät tästä näyttelyn, joka on itse koettava. Eivät pelkät valokuvat anna niille oikeutta. Erityisen kiehtovaa näyttelyssä on teatterinukkejen erilaisuus. Osa niistä on varsin pieniä, melkein kämmenelle mahtuvia, toiset taas itseäni suurempia. Mukana on myös Aurajoessa viime vuonna nähty Lemminkäisen käsi, joka on osa jättinukkea. Toiset nukeista pääsevät osaksi painajaisuniani, toiset taas naurattavat hulvattomuudellaan. Jotkut ovat niin elävän näköisiä, että en uskalla katsoa niitä silmiin ja toisia haluaisin silittää. Käsittämätöntä taidokkuutta!

Laura Hallantien Piip-nukke
Laura Hallantien Piip-nukke TEHDAS Teatterin näytelmästä Müna (2013)

Näyttelyesitteestä saa tuntumaa nukketaiteilijoiden työhön. Esillä olevien nukkejen valmistuksessa on käytetty niin vaahtomuovia, sukkahousuja, lateksia, puuta, rautalankaa, villaa ja erilaisia karvoja. Esillä olevat nuket ovat monipuolinen kavalkadi nukketyypeistä. Ennen tätä näyttelyä en tiennyt miten teatterinukkeja edes lajitellaan. Nyt tiedän, että on olemassa niin pöytänukkeja, niskakeppinukkeja, suunukkeja, lankanukkeja, paperinukkeja ja kokovartalonukkeja. Osan liikuttamiseen tarvitaan useampi nukettaja, suurimpaan osaan riittää yksi.

Näyttelystä saadun uuden tiedon määrä ei kuitenkaan hengästytä, vaan saa innostumaan. Haluan päästä pian näkemään lisää nukketeatteria! Haluan nähdä nukkejen liikkuvan. Onneksi ainakin Turussa tarjontaa on. Täällä järjestetään jopa vuotuinen nukketeatterifestivaali TIP-Fest marraskuussa Manillassa. Turhaan ei Turkua luonnehdita Suomen nukketeatteripääkaupungiksi!

Heini Maarasen nukkeja näytelmästä Myrsky (2013)
Heini Maarasen nukkeja TEHDAS Teatterin näytelmästä Myrsky (2013)

Aura of Puppetsin Nukkenäyttely Brinkkalan gallerissa (joulurauhan julistuksesta tutun Brinkkalan talon toinen kerros Vanhan suurtorin laidalla) on esillä 8.7.2018 saakka. Ehdottomasti suosittelen tätä ihan jokaiselle!

Vehreä kulttuurikaupunki Tartto

Raekoja plats, Raatihuoneentori, Raatihuone ja Suutelevat opiskelijat -patsas Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tartto on tunnelmallinen kaupunki Etelä-Virossa Emajoen varrella. Noin 90 000 asukkaallaan se on maan toiseksi suurin. Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024 hakeva kaupunki on vireä kulttuurin ja taiteen tyyssija, jossa riittää museota ja muuta nähtävää joka makuun. Tarton yliopisto on maan vanhin ja siellä opiskelevat myös monet suomalaiset. Mitä ainakin kannattaa nähdä ja tehdä Tartossa vieraillessaan?

1. Vieraile Toomemäellä

Vanha Tähtitorni Toomemäellä Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Toomemägin kaunis ja vehreä puisto on keskellä kaupunkia. Mäkiseen puistoon on hauska kivuta katselemaan kaupunkia. Puistossa on paljon nähtävää. UNESCOn maailmanperintölistauksessa mukana oleva, Struven ketjuun kuuluva vanha Tähtitorni (Lossi 40) on kaunis kivirakennus raatihuoneentori Raekoja platsin päässä puistoa. Tähtitorni on avoinna yleisölle ja se on osa Tarton yliopiston museoita.

Enkelinsilta Toomemäellä Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tuomiokirkon rauniot ja Tarton yliopiston museo Toomemäellä Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Puisto on kuuluisa hauskasti nimetyistä silloistaan. Puiston keskiosan kivinen Enkelinsilta on näyttävä kaikessa koristeellisuudessaan. Mukulakivikatu kulkee sillan alta pilareiden välistä. Tietysti puistossa on myös Pirunsilta. Erilaisten puiden ja istutuksien lisäksi puistossa on paljon patsaita ja muistomerkkejä. Toisesta päästä puistoa löytyvät alun perin 1200-luvulta peräisin oleva tiilisen Tarton tuomiokirkon rauniot. Rakennuksen päätyosa on yhä karun paljaina raunioina, ja sen näköalatasanteelle voi ostaa lippuja. Toinen pääty on restauroitu, ja siellä on Tarton yliopiston museo.

2. Ihastele kasveja Kasvitieteellisessä puutarhassa

Tarton yliopistolla on kaupungissa monia museoita ja käyntikohteita. Emajoen vieressä, keskustan tuntumassa on vuonna 1803 perustettu Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha (Lai 38). Ulkopuutarhaan pääsee maksutta käymään. Kasvihuoneisiin on pieni pääsymaksu.

Tarton yliopiston Kasvitieteellinen puutarha Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Tarton yliopiston Kasvitieteellinen puutarha Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Tarton yliopiston Kasvitieteellinen puutarha Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty,

Tarton kasvitieteellisessä puutarhassa on peräti 10 000 kasvilajia. Ne ovat kotoisin tundrasta trooppiseen sademetsään. Kasvihuoneissa voi kierrellä tutkimassa mitä erilaisempia kasveja. Jos kaikkia ei itse tunnista, niin kasvin nimen voi luntata latinan- ja vironkielisestä nimikyltistä, joka on monella kasvilla. Kadulta katsoen oikealla puolella olevassa, korkeassa palmusalissa asustaa kilpikonnia, joiden touhuja on hauska seurailla. Siellä asuu myös vauvakilpikonna, joka ui vierailullani piiloon lumpeenlehden alle. Toisessa kasvihuoneesta voi bongata myös maakilpikonnia ja erilaisia lintuja.

Kävijä pääsee kasvihuoneiden toiseen kerrokseen eli lähes katonrajaan jyrkkiä kierreportaita pitkin tai hissillä. Erityisesti palmusalin yläkerrassa on lähes tukahduttavan kuuma, mutta kasvikirjo ja näkymät alas palkitsevat. Ensi kerralla haluan tutustua kauniiseen ulkopuutarhaan, joka rajautuu Supilinn-kaupunginosan puolelta rosoisiin, vanhoihin rakennuksiin.

3. Koe puutalojen hurmaa Supilinn-kaupunginosassa

Marja-katu Supilinnissa, Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Marja- ja Tähtvere-katujen risteys.

Vanhankaupungin vieressä, lähellä kasvitieteellistä puutarhaa on Supilinn-kaupunginosa. Se kääntyy suomeksi Keittokaupungiksi. Tämän idyllisen ja boheemin puutalokaupunginosan kadut ovat nimetty kaikenlaisten keittoon tai salaattiin tarvittavien ainesosien mukaan mm. herneeksi, perunaksi, kurpitsaksi, selleriksi ja meloniksi. Hauskasti Herne-kadun kauppa on herneenvihreässä rakennuksessa ja kaupan pielessä komeilee iso herneenpalkokoriste. Huumoria täältä ei puutu!

Herne-katu Supilinnissa, Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Herne-katu. Vihreä talo on äänestetty kaupunginosan kauneimmaksi.

Talotaidetta Supilinnissa, Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty

Kirjojenvaihtopiste Supilinnissa, Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Herne-kadulla on kirjojenvaihtopiste. Näitä näkee myös mm. Tallinnassa.

Supilinniä kierrellessään on kiva katsella miten erilaisia talot ovat. Osa on uudempia, osa taas hyvinkin monta vuosikymmeniä nähneitä. Paljon on perinteisiä puutaloja, joissa on vain pieni kivijalka. Monesta on pidetty hyvää huolta, mutta rosoisuutta ja boheemiuttakin löytyy. Täällä, kuten muualla Tartossa, näkyy paljon katutaidetta. Kaupunginosassa taitaa asua monenlaista kädentaitajaa ja taiteilijaa, sillä monen talon ikkunanluukut, ovet ja jopa julkisivut ovat koristeltu upeilla maalauksilla sekä leikkisillä väriyhdistelmillä.  Supilinnassa asustaa myös paljon kissoja, jotka kuljeskevat arvokkaasti hiljaisilla kaduilla. Kun kyllästyy kiertelemään katuja, pääsee takaisin keskustaan esimerkiksi Toomemäen kautta.

4. Rentoudu kylpylässä

Vaikka Pärnu taitaa olla Viron kuuluisin kylpyläkaupunki, ei väsynyt matkailija jää Tartossakaan vailla lokoisaa kylpyä. Keskustassa on muutamia vaihtoehtoja, joista voi valita mieleisensä. Jännästi Kvartal-ostoskeskuksen sisällä olevan V Spa:n (Riia 2) kylpy- ja saunamaailmassa saa kulumaan tunnin jos toisenkin. Kävijä voi ostaa vain peruslipun tai sen lisäksi pääsyn suola- tai saunamaailmaan. Minä ostin kaikki osastot sisältävän rannekkeen, mutta perusrannekkeellakin ensikertalaisena olisin pärjännyt. Lillumisen lisäksi kylpylässä voi myös ostaa virvokkeita suoraan muun muassa uima-altaan baaritiskiltä ja nauttia ne altaassa baarijakkaralla istuen.

Emajoki-joki ja Turusild-silta Tartossa, Virossa, Kuva: Arjen pilkahduksia -blogi, luvaton käyttö kielletty
Turusild-silta ylittää Emajoen

Kylpylöiden lisäksi esimerkiksi Tartu Hotelissa yöpyjille on tarjolla hienoja saunomis- ja poreallasnäkymiä. Remontoidun hotellin ylimmässä kerroksessa on saunaosasto suomalaistyyppisellä saunalla, noin 40-asteisella lämpöhuoneella sekä kahdella porealtaalla. Saunaosastolta on hulppeat näkymät karunkauniiseen Emajoen rantaan ja Turusild-sillalle.